"Yrittänyttä ei laiteta" - kenelle yritystukia tulisi myöntää ja millä perustein?

BLOGI 23.4.2020

HUSSEIN AL-TAEE

Kun ensimmäiset merkit koronan vaikutuksesta ravistelivat suomalaista elinkeinoelämää, hallitus aloitti valmistelutyön erilaisten yritysten tukipakettien käynnistämisestä. Pääministerin toteamus “valtion leveämmistä hartioista”ei kuitenkaan tarkoita, että verovaroja käytettäisiin vakavaraisten yritysten tukemiseen.


Alkuun lausun kiitokset. Suomalainen virkakoneisto ja byrokratia on taipunut kriisin edessä olympiatason suorituksiin maan elinkeinoelämän pelastamiseksi. Suomalaiset virkamiehet ovat korona-ajan juhlittuja sankareita siinä missä terveydenhoidon ammattilaisetkin – missään ministeriössä ei ole jääty pyörittelemään peukaloita, vaan kaikkialla on toimittu. 


Tässä touhussa ja kiireessä on voinut sattua virhearvioita. Olemme päättäjinä vaatineet kiireellisellä aikataululla valmisteltua lainsäädäntöä ja ohjeistusta, sillä konkurssiaaltoa oli välttämätöntä hidastaa, pysäyttää tai parhaimmillaan estää. Maamme talous – ja siten myös tulevaisuus – on ollut vaikeasta paikasta itsensä löytäneiden virkamiesten käsissä ja suuremmissa määrin he ovat onnistuneet. Kiitos siitä – ei ole ollut kylläkään pahitteeksi, että pääministerinä tässä ajassa on Sanna Marin.


Koronakriisistä ei ole kukaan selvinnyt koskemattomana. Meillä on edelleen monia vastaamattomia kysymyksiä viruksen luonteesta, sen vuoksi emme kykene aukottomasti luomaan yhtä suunnitelmaa ulos kriisistä. Maamme elinkeinoelämä on kärsinyt valtavasti. Toimintaedellytysten supistuminen on koskettanut niin satoja ihmisiä työllistäviä suuryrityksiä kuin yksinyrittäjiä, mutta seurausten vakavuus ei ole ollut yhteismitallinen. Moni pieni yritys on ollut pakotettu toimintansa alasajoon, osalla kohtalo riippuu vireillä olevan yritystukihakemuksen hyväksymisestä.


Hallituksen nopealla tahdilla luotujen suoraa rahoitusta tarjoavien tuki-instrumenttien viidakossa moni yrittäjä on ollut hämillään. Tällä hetkellä yritykset voivat hakea suoraa yritystukea joko kunnilta, Business Finlandilta tai ELY-keskuksilta riippuen yrityksen koosta.


Business Finlandin nk. kehittämisrahoitus sekä ELY-keskusten kehittämistoimenpideavustus ovat olleet tarkoitettuja pk- ja midcap-yritysten (eli pienten, alle 300 miljoonan liikevaihdon suuryritysten) laajempiin kehittämistoimiin, kuten uuden liiketoiminnan pilotointiin, tuotannon uudelleenjärjestelyyn ja palveluiden kehittämiseen. Päätöksen tuen myöntämisestä tekee viranomainen tukihakemuksessa esitetyn suunnitelman perusteella, joten vahvoilla ovat olleet tukihakemuksiin tottuneet yritykset. Liikkeenjohdon konsultoinnin toimialaluokkaan kuuluvat myös viestintätoimistot, joiden kyky muuntautua kriisien aikana on lähtökohtaisesti perinteisimpiä aloja ketterämpää.


Nyt julkisuudessa esillä olleen kehittämistoimenpideavustuksen täysimääräisen 100 000 euron tuen saajien joukossa on useita vakavaraisia yhtiöitä. En lähde tässä yrityksiä nimeämään, sillä saattaisin vahingossa osoitella sormella yritystä, joka todella tarvitsi näitä tukia. Onnenonkijoille kuitenkin sanon, että nämä veronmaksajien rahoista pikaisella aikataululla myönnetyt tulisi olla vain hätävara, ei lisä investointi- tai osinkopottiin.


Business Finland on tosin jakanut rahaa sille laissa säädettyjen ohjeiden puitteissa. Se on myös ollut tukien luomisessa sekä käsittelyssä muita tahoja nopeampi. Tämä voikin vääristää yleiskuvaa tukien myöntämisestä yleisellä tasolla, muttei toki poista sitä kysymystä, tulisiko myös Business Finlandin osallistua elvytystoimenpiteiden taakanjakoon ja olisiko tehtäväkuvaa laajentanut asetusmuutos pitänyt tehdä jo heti kriisin alussa.


Koronakriisin sysäämä talouden alamäki on ollut erityisen raskas niille yrityselämän toimijoille, joiden tulovirrat perustuvat konkreettisiin asiakaskohtaamisiin ja joilla kiinteät kulut lohkaisevat merkittävän osan tuotetusta ansiosta. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat hotelli- ja ravintola-alan yritykset sekä vuosikymmeniä yritystoimintaa harjoittaneet ”kivijalkakaupat”, joiden tulovirta nojaa vakiintuneeseen asiakaskuntaan. Emme voi edellyttää tällaisilta yrityksiltä valmiutta omaksua uudenlaisia toimintatapoja ja innovatiivisia ratkaisuja viikkojen aikajänteellä. Kaikkien yritysten palvelu ei sitä paitsi taivu Internetiin siirrettäväksi.


Myös yksityisyrittäjille jaossa ollut kuntien tuki-instrumentti on vaatinut yritykseltä liiketoiminnan kannattavuutta: ehtoina ovat muun muassa vähintään 20.000 euron vuosittainen myynti tai palkka yrittäjälle sekä suoritetut tai maksujärjestelyssä olevat verovelat. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan, myös Business Finlandilta hylkypäätöksen saaneiden toimialojen joukossa on ollut vahvimmin edustettuna ravintola-alan yritykset.


Avustushakemusten laadinnassa moni yritys on joutunut kääntymään ulkopuolisen avun eli konsulttien puoleen, jotka ovat taas perineet palveluistaan merkittävän provision, jopa 25% tuen määrästä. Toisin sanoen, osa yrityksen tuesta on muuttunut konsulttitoiminnan palkkioksi, joka on ollut pois itse yrittäjän kipeästi tarvitsemasta avusta. Tämä epäkohta tukien kriteeristössä huomattiin jo maaliskuussa ja toin huoltani esiin myös useissa yhteyksissä.


Keskeistä nyt on, että tuki-instrumenttien – myös Business Finlandin – myöntämisedellytyksiä tarkasteltaisiin uudelleen siten, että ne tarjoaisivat joustavammin tukea taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi. Ravintola-alan kompensaatiokorvaukset sekä tukihakemusten käsittelyaikojen kohtuullistamiset ovat hallituksella jo työn alla. Samoin kiinteiden kulujen hyväksiluettavuutta Business Finlandin tuki-instrumenteissa pohditaan, jotta ne muuntuisivat paremmin kriisiavuksi.


Meidän päättäjien tehtävänä on luoda tasavertainen tukiverkosto kaikille yrityksille, sellainen, mikä kohdistaa avun eniten sitä tarvitsevalle. Vakaa kasvualusta luo mahdollisuudet uuteen nousuun, ja siksi olemme päättäjinä vastuussa siitä, että apu kohdistuu erityisesti heikoimmassa asemassa oleville yrityksille. Huoli osinkoja jakavien yritysten tappioista ei sitä ole.

Hussein al-Taee
@rauhantaee Twitter
Rauhantaee Facebook
@rauhantaee Instagram
Hussein al-Taee on ehdolla vuoden 2019 eduskuntavaaleissa SDP:n ehdokkaana