11 asiaa maahanmuuttajien kotouttamisen vauhdittamiseksi

BLOGI 11.4.2019

HUSSEIN AL-TAEE

Maahanmuutto on teema, josta minulta kysytään asiantuntijana vaalipaneeleissa, toreilla ja somessa. Siksi julkaisen nyt seuraavaa hallitusta varten 11 kohdan manifestin, jonka avulla kotouttaminen voidaan hoitaa niin, että se on investointi tulevaisuuteen eikä pelkkä menoerä. 


Tiedän aiheesta jotakin kokemusasiantuntijana. Isäni oli lapsuudessani pienyrittäjä ja äitini vaikeasti työllistettävä monen lapsen äiti. Hän meni työllistämistoimien kautta päiväkoteihin hoitamaan lapsia. Isäni teki pitkää päivää, ja he joutuivat äitini kanssa miettimään, miten pitää meistä lapsista huolta koulun jälkeen. 


Olen miettinyt maahanmuuttajien työllistymisasioita usean vuoden ajan muun muassa Start Up Refugeesin ohjausryhmän jäsenenä. Lisäksi olen auttanut läheltä lukuisia toimintaansa aloittelevia maahanmuuttajien yrityksiä ja tänne saapuneita turvapaikanhakijoita. Toimemme ovat työllistäneet satoja ihmisiä nopeammin ja halvemmalla kuin mihin viranomaistoimilla usein päästään. Tässä tiivistettynä vuosien varrella kertyneet kokemukseni ja näkemykseni aiheesta.


1. Kotoutumisen täytyy alkaa välittömästi sillä hetkellä, kun ihminen saapuu Suomeen. Ihmisille pitää tarjota mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen ja työllistymiseen heti heidän tultuaan maahan. Ammatillisen tulevaisuuden rakentaminen luo toivoa ja pitää aktiivisena. Ihmisen säilöminen sen sijaan luo epätoivoa, passivoi ja aiheuttaa negatiivisen kierteen.


2. Kotoutumiskoulutukset keskittyvät nyt liikaa suomen kielen opiskeluun luokkahuoneissa muiden suomen kieltä taitamattomien kanssa. On todella vaikeaa opiskella suomea ja käydä töissä samaan aikaan. Kielen oppimisen ja työn yhdistämiseen on löydettävä joustavampia ratkaisuja, sillä liian pitkä kotoutumisaika vaikeuttaa työllistymistä ja lisää syrjäytymistä. Suomen kielen opiskelua tulisi järjestää myös iltaisin ja Ruotsin mallin mukaisesti työpaikoilla.


3. Kotoutumiskoulutus näyttää nykyään kädestä pitäen maahan muuttaneille tavan rakentaa toimeentulonsa sosiaalitukien varaan. Vastaanottokeskuksissa opitaan taistelemaan vastaanottorahasta ja myöhemmin kotoutumisrahasta. Näin emme tue Suomessa ihmisiä työllistymisessä, vaan opetamme, että tapa tulla toimeen Suomessa on opiskella suomen kieltä ja vastaanottaa sosiaalitukia. Syrjäytämme työn tekemisestä ja taloudellisesti itsenäisen elämän rakentamisesta kiinnostuneet ihmiset työmarkkinoiden ulkopuolelle. Moni haluaisi nimenomaan tehdä töitä ja tienata omat rahansa. Tukien vastaanottaminen koetaan nöyryyttäväksi, kunnes siihen totutaan.


4. Turvapaikanhakijaäideille täytyy tarjota apua lastenhoitoon. Tällä hetkellä turvapaikanhakijalapsille ei monessa paikassa ole tarjolla päivähoitoa, mikä kuormittaa äitejä. Äidin eivät voi vastaanottaa työtä, koska eivät saa lapsille hoitoapua.


5. Työperäisen oleskeluluvan hakemista tulisi helpottaa erityisesti työvoimapulasta kärsivillä aloilla. Saatavuusharkintaa tulisi karsia ja lisätä sen piirissä olevia aloja ja työtehtäviä merkittävästi.


6. Palkkavaatimus perheenyhdistämisen mahdollistamiseksi on aivan liian korkea työperäisen oleskeluluvan saaneilla. Tätä rajaa tulisi laskea, ja perheenyhdistämistä tulisi tukea enemmän. Kotoutuminen on vaikeaa, jos ihminen ikävöi ja kantaa huolta perheestään. Maahanmuuttajille on taattava riittävä oikeusturva tässäkin asiassa.


7. Korkeakoulutetuille tulisi olla käytössä nopea kotoutumisen malli, jonka aikana voisi esimerkiksi suorittaa opintoja yliopistossa loppuun tai täydentää korkeakoulutusta suomalaisille työmarkkinoille soveltuvaksi, käydä töissä ja opiskella suomen kieltä samaan aikaan. Tämänhetkinen kotoutumispolku on suunniteltu hitaimman oppijan mukaan, mikä on turhauttavaa korkeasti koulutetuille.


8. Nyt puhutaan paljon työperäisen maahanmuuton lisäämisestä mitä kannatan. Meidän kannattaisi silti myös keskittyä nykyistä enemmän niihin ihmisiin, jotka jo ovat täällä. Tällä hetkellä tuhannet vuoden 2015 aallon mukana saapuneet turvapaikanhakijat odottavat Suomessa jo neljättä vuotta päätöstä oleskeluluvasta. Ammattitaidon kehittäminen ja mahdollisuus tehdä töitä hyödyttää myös lähtömaiden yhteiskuntia. Jos henkilö joutuukin palaamaan kotimaahansa, on parempi että hän palaa sinne kehittyneen ammattitaidon ja karttuneen työkokemuksen kanssa.


9. Yrittäjyydestä kiinnostuneille ja yrittäjänä kotimaassa toimineille tarvitaan tehokkaampi kotoutumispolku. Sellaiselle on suuri tarve, sillä merkittävä osa vasta maahan muuttaneista haaveilee oman yrityksen perustamista.


10. Maahan muuttaneen palkkaamisen tulisi olla työnantajille helppoa. Sujuva työoikeuden tarkistaminen, verokortin hankkiminen ja palkanmaksun tekeminen helpoksi helpottaisivat vasta maahan muuttaneiden työllistymistä. Työnantajia tulisi tukea kotoutumiseen osallistumisessa.


11. Maahan muuttaville täytyisi olla tarjolla selkeä tietopaketti, josta he näkevät mahdollisuutensa ja jonka pohjalta he pääsevät aktiivisesti tavoittelemaan mahdollisuuksiaan itse. Tällaista moni on sanonut toivovansa.

Hussein al-Taee
@rauhantaee Twitter
Rauhantaee Facebook
@rauhantaee Instagram
Hussein al-Taee on ehdolla vuoden 2019 eduskuntavaaleissa SDP:n ehdokkaana